Kotikonsteja keskittymiskyvyn kohentamiseen

Keskittyminen yhteen asiaan, kuten lukemiseen tai läksyjen tekemiseen, ei ole aina helppoa. Aikuisen on yleensä helpompi ”ryhdistäytyä” ja ”käskeä” aivojaan keskittymään. Koululainen sen sijaan voi tarvita apua keskittymiseen. Kokosimme yhteen muutamia vinkkejä, jotka voivat auttaa lisäämään keskittymiskykyä yksilöllisistä haasteista ja iästä riippumatta.

Mielialasi vaikuttaa keskittymiskykyysi, sekä myönteisesti että kielteisesti.

Keskittymiskykyyn vaikuttavat monet asiat

On olemassa muutamia keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat keskittymiseen. Niitä ovat fyysiset tarpeet (kuten aktiivisuus, ruoka ja uni), mielentila (kuten motivaatio ja energiataso) ja ympäristö.

Keskittymiskyky ei ole synnynnäinen lahja, vaan kognitiivisten taitojen yhdistelmä, jota jokainen meistä voi harjoitella ja oppia hallitsemaan. Keskittymiseen käytettävät aivojen osat sijaitsevat otsalohkossa. Otsalohko on aivojen osa, joka kehittyy viimeisenä ja jatkaa kehittymistä, kunnes olemme 25–30-vuotiaita.

Pienten lasten edellytykset keskittymiskyvyn kehittämiseen paranevat, jos heidän aivojaan suojataan liiallisilta virikkeiltä ja ulkoisilta vaikutteilta. Kun leikitään ja luetaan yhdessä, on hyvä kannustaa lasta kiinnittämään huomionsa yhteiseen toimintaan.

Koululaisen on tärkeää tuntea ja ymmärtää itseään. Hyvä harjoitus voi olla esimerkiksi sellainen, että antaa lapsen kertoa ja perustella, mitä asioita hän pitää kiinnostavina ja mitkä asiat puolestaan eivät ole yhtä kiinnostavia. Kysy myös, mikä saa lapsen rauhoittumaan ja miksi keskittyminen on toisinaan vaikeampaa. Jotta lapsi keskittyisi esimerkiksi kotitehtävien tekemiseen, on läksyjen lukemista varten hyvä luoda mahdollisimman rauhallinen ja hiljainen ympäristö ilman häiriötekijöitä tai houkutuksia.

Rutiinit kohdilleen

Jo varhaisessa iässä on hyvä luoda rutiineja, jotka tukevat läksyjen tekemistä. Rutiinit auttavat lasta keskittymään ja muistamaan. Vakiintuneista rutiineista tulee tuki ja turva, joka voi auttaa myös murrosiässä tapahtuvissa mullistuksissa ja muutoksissa.

Esimerkki toimivasta rutiinista voi olla vaikkapa se, että koulun jälkeen syödään välipala ja sen jälkeen tehdään kotitehtäviä 15–30 minuutin ajan (riippuen lapsen iästä ja keskittymiskyvystä). Sen jälkeen pidetään kymmenen minuutin tauko, jonka jälkeen jatketaan läksyjen lukemista. Kun lukee joka päivä vähän, voi jakaa suuremmat tehtävät pienempiin osiin ja siten keskittyminen helpottuu.

Roolimallit ovat tärkeitä jopa teini-ikäiselle, joka ei näyttäisi olevan kovinkaan vaikuttunut aikuisen esimerkistä. Näyttääksesi esimerkkiä voi olla hyvä, että kaikkia perheenjäseniä koskevat samat pelisäännöt. Tällaisia sääntöjä voivat olla vaikkapa puhelimen tai television sulkeminen tehtävään keskittyessä, jotta välttyy taustahälyltä. Tutkimusten mukaan moneen asiaan samaan aikaan keskittyminen heikentää niin nuoren kuin aikuisenkin keskittymiskykyä.

Stressi ja paine vaikuttavat keskittymiskykyyn

Otsalohko hallitsee keskittymisen lisäksi kykyjä suunnitella ja ajatella johdonmukaisesti. Sen vuoksi nuoren voikin olla vaikea keskittyä opiskeluun perustelemalla sitä niin, että opiskelu tarjoaa mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Teini-ikäinen voi myös kokea esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvät odotukset stressaavina ja painostavina.

Monella vanhemmalla on hyvät aikeet, kun he valitsevat lukemista lapsilleen. On kuitenkin tärkeää antaa lapsen itse päättää lukemistaan kirjoista, jotta he edistävät lukutaidon kehittymistä. Suurin osa kaikesta koulussa tapahtuvasta lukemisestä on ennalta määrättyä, joten kodin olisi hyvä olla paikka, jossa lapsi voi tutkia ja löytää häntä itseään kiehtovia kirjoja.

Tärkeää on onnistumisten varmistaminen. Yksi syy stressiin etenkin lapsilla ja nuorilla voi olla omiin kykyihin liittyvä epävarmuus. Laskekaa rimaa hieman, jotta onnistumisen kokemuksia tulee enemmän. Voitte esimerkiksi laskea onnistumiseksi kymmenen minuutin täyden keskittyminen läksyihin. Palkitse onnistumisesta positiivisella palautteella.

Keskittyminen vaatii energiaa ja rauhoittumista

Lasten ja nuorten keskittymiskyky kärsii enemmän stressistä ja suorituspaineista kuin aikuisten, mutta lapsi ei välttämättä osaa jäsentää tunteita ja kokemuksia. Lasten ja nuorten stressin oireita voivatkin olla suru ja kiukku. Sen takia rauhoittumista, rentoutumista ja palautumista on tärkeää harjoittaa jo lapsena. Keskittymistä voi harjoitella ja tukea esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Välipaloista energiaa: Uuden oppimiseen ja keskittymiseen saa puhtia, kun muistaa pitää energiatasot kohdillaan.
Liikuntaharrastukset: Liikkukaa yhdessä ja puhukaa tai viettäkää aikaa hiljaisuudessa.
Muistakaa levätä: On tärkeää muistaa pitää taukoja, jotta aikaa jää myös palautumiseen.
Lukekaa yhdessä: Ääneen lukeminen yhdessä auttaa niin lukutaidon kuin keskittymiskyvynkin kehittymisessä.
Pelatkaa muisti- ja seurapelejä: Hauska tapa haastaa aivoja ja harjoittaa samalla keskittymiskykyä sekä viettää aikaa yhdessä.

Muistakaa pitää hauskaa – hyvällä mielellä on paljon helpompaa lukea ja oppia uutta!